Kulkiessani tämän jumalallisen vallan historian läpi saavun hetkeen, jolloin vanha usko höyryyn, kilpailuun ja itseään korjaaviin markkinoihin alkaa rispaantua.…
Kulkiessani jumalallisen vallan historiaa palaan yhä samaan yksinkertaiseen oivallukseen: jokainen aikakausi siirtää pyhän uuteen paikkaan. Jotkut kansat kuvittelivat…
Kun alttarit alkavat murtua, valtaistuin ei pysy kauan tyhjänä…
Laajennettuani näkökulmaa edellisessä luvussa palaan nyt länsimaiseen kehityslinjaan. Tässä jumalallista valtaa koskeva kamppailu saa muodon, joka auttaa muovaamaan…
Kun kuvittelen itseni suuren katedraalin sisään, ymmärrän, miten pyhä järjestys voi tuntua niin täydeltä, että se pyyhkii horisontin pois. Kivi, valo, laulu ja…
Jos klassinen antiikki opetti vallan usein puhumaan järjen, lain ja valtakunnan kieltä, keskiaikainen maailma opetti sen puhumaan vielä syvemmällä…
Vaikka olen seurannut monoteismin nousua, huomaan yhä joutuvani palaamaan kreikkalaisen maailman maalattuihin pylväskäytäviin. Historiallisesti ja mielikuvituksen tasolla klassinen…
Minusta tuntuu, että on olemassa eräänlainen yö, joka kuuluu aivan erityisesti autiomaalle. Se ei ole metsien lempeä yö, jossa lehdet ja vesi näyttävät kuiskaavan yhdessä…
Jättäessäni taakseni varhaisemman ihmiselämän ensimmäiset alttarit, haudat ja pyhät maisemat huomaan kulkevani kohti varhaisimpien kaupunkien kivistä geometriaa…
Kun yritän seurata jumalallisen vallan historiaa takaisin kohti sen alkua, en aloita kuninkaista, kirjoituksista tai temppeleistä. Aloitan ihmisistä…
Sanat voivat, minusta näyttää, elää kauemmin kuin ne maailmat, jotka niille ensi kerran antoivat voiman. Ne kulkevat ajasta toiseen kuin kuluneet kolikot, niiden kuvat puoliksi pyyhkiytyneinä mutta silti…
En usko, että tämä kirja alkoi väitteenä. Se alkoi pikemminkin haavana, niin tavallisena, etten aluksi osannut edes nimetä…