En usko, että tämä kirja alkoi väitteenä. Se alkoi pikemminkin haavana, niin tavallisena, etten aluksi osannut edes nimetä…
Sanat voivat, minusta näyttää, elää kauemmin kuin ne maailmat, jotka niille ensi kerran antoivat voiman. Ne kulkevat ajasta toiseen kuin kuluneet kolikot, niiden kuvat puoliksi pyyhkiytyneinä mutta silti…
Kun yritän seurata jumalallisen vallan historiaa takaisin kohti sen alkua, en aloita kuninkaista, kirjoituksista tai temppeleistä. Aloitan ihmisistä…
Jättäessäni taakseni varhaisemman ihmiselämän ensimmäiset alttarit, haudat ja pyhät maisemat huomaan kulkevani kohti varhaisimpien kaupunkien kivistä geometriaa…
Minusta tuntuu, että on olemassa eräänlainen yö, joka kuuluu aivan erityisesti autiomaalle. Se ei ole metsien lempeä yö, jossa lehdet ja vesi näyttävät kuiskaavan yhdessä…
Vaikka olen seurannut monoteismin nousua, huomaan yhä joutuvani palaamaan kreikkalaisen maailman maalattuihin pylväskäytäviin. Historiallisesti ja mielikuvituksen tasolla klassinen…
Jos klassinen antiikki opetti vallan usein puhumaan järjen, lain ja valtakunnan kieltä, keskiaikainen maailma opetti sen puhumaan vielä syvemmällä…
Kun kuvittelen itseni suuren katedraalin sisään, ymmärrän, miten pyhä järjestys voi tuntua niin täydeltä, että se pyyhkii horisontin pois. Kivi, valo, laulu ja…
Laajennettuani näkökulmaa edellisessä luvussa palaan nyt länsimaiseen kehityslinjaan. Tässä jumalallista valtaa koskeva kamppailu saa muodon, joka auttaa muovaamaan…
Kun alttarit alkavat murtua, valtaistuin ei pysy kauan tyhjänä…
Kulkiessani jumalallisen vallan historiaa palaan yhä samaan yksinkertaiseen oivallukseen: jokainen aikakausi siirtää pyhän uuteen paikkaan. Jotkut kansat kuvittelivat…
Kulkiessani tämän jumalallisen vallan historian läpi saavun hetkeen, jolloin vanha usko höyryyn, kilpailuun ja itseään korjaaviin markkinoihin alkaa rispaantua.…